Kuukausi oli helmikuu ja vuosi 2002, kun Miikka Korpilo osti auton. Uusi – joskin jo melko käytetty – auto oli mallia Nissan-Datsun Sunny 1.5 B11 wagon vuosimallia 1986, ja se kustansi samassa kuussa käyttöönotetulla uudella eurooppalaisella valuutalla 800 €.

Auton osto oli 26-vuotiaalle Miikalle jo ennestään tuttua. Odotukset vain eivät olleet erityisen korkealla – johtuen siitä ensimmäisestä peltilehmästä, joka jäi tien päälle jarrujen ja vaihdelaatikon hajottua. Miikka oli pettynyt autoihin, osin jopa menettänyt luottamuksensa. Itse asiassa rohkaisun sanoja ei irronnut uuteen yritykseen edes auton myyjältä – nyt puhuttiin kuitenkin kulkuneuvosta, jonka hän oli arvioinut vajaan tuhannen euron arvoiseksi.

Voiko liukuhihnalla syntyä yhtäkkiä poikkeuksellinen huippuyksilö? Näyttää vahvasti siltä. Vuosien varrella kaikki Miikan huokeaan autoon kohdistuneet ennakkoluulot ovat osoittautuneet vääriksi. ”Nipu” on osoittanut olevansa luottoratsu. Se on pysynyt ajokunnossa tavalla, joka saattaisi minkä tahansa sen ikätovereista häpeään. Se on pysynyt tiellä, käynnistynyt pyydettäessä ja kyydinnyt nikottelematta mitä moninaisimpia ihmis- ja eläinmatkustajia ympäri Suomea. Se on käynyt myös Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Baltian maissa, Puolassa, Ukrainassa, Romaniassa, Bulgariassa, Kroatiassa, Serbiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Itävallassa, Tsekeissä ja Slovakiassa. Autossa ja auton ansiosta on sattunut ja tapahtunut. Sattumia ja tapahtumia sanotaan niiden ikääntyessä myös muistoiksi. Siksi ravistuneen näköinen, mutta urhoollinen Nipu on lyönyt leimansa monen ihmisen sydämiin.

Nyt Nipu on kuitenkin tullut vanhaksi. Miikka arvioi, että sillä on edessään ehkä vielä joitakin kilometrejä, jotka se taittaa vaivatta. Sitten tulevat vanhuuden vaivat: ruoste, yskänpuuskat, sivuäänet. Sitä ennen on kuitenkin tehtävä jotain. Miikka ystävineen on päättänyt tehdä Nipun kanssa vielä yhden unohtumattoman reissun: matkan Nipun juurille Japaniin. Japanista, josta Nipu kerran lähti tuliteränä ja kiiltäväkylkisenä matkaamaan maailmaa, on tuleva myös sen viimeinen leposija.